Puun kuivaus itse on käsityöharrastajalle edullinen tapa saada sorvaus- ja veistopuuta, mutta ilman oikeaa tekniikkaa pöllit voivat haljeta jo ensimmäisinä viikkoina. Tämä artikkeli on puusepälle, sorvaajalle ja veistäjälle, joka on saanut haltuunsa koivupöllin naapurin kaadosta tai haluaa hyödyntää oman tontin lehmuksen tai tammen. Artikkelin ohjeilla vältät halkeamat ja homeen ja tiedät, milloin puu on oikeasti valmista työstettäväksi.
Suomessa raaka-ainetta riittää. Metsää on yli 75 % maa-alasta, ja tuoretta lehtipuuta saa usein ilmaiseksi pihapuiden kaadoista. Haastavaa on sen sijaan kuivaaminen, sillä kotikuivaus vaatii kärsivällisyyttä.
Miksi puu halkeaa kuivuessaan
Tuoreen koivun kosteuspitoisuus on tyypillisesti 60-90 % kuivapainosta laskettuna. Kun vesi poistuu, puu kutistuu, mutta eri suuntiin eri tavalla. Vuosilustojen suuntainen eli tangentiaalinen kutistuma on noin kaksinkertainen säteen suuntaiseen eli radiaaliseen verrattuna. Tämä jännitys repii puuta auki.
Toinen syy on epätasainen kuivuminen. Puun pääty luovuttaa kosteutta 10-15 kertaa nopeammin kuin kylki, koska puusolujen putket ovat päädyssä auki. Pinta kutistuu, mutta sisus on vielä märkä, ja tuloksena syntyy päätyhalkeama, joka voi edetä 10-20 cm syvälle.
Kolmas syy on ydin. Kokonainen pölli, jossa ydin on mukana, halkeaa lähes varmasti säteen suuntaisesti. Kokenut sorvaaja halkaisee pöllin aina ytimen kohdalta ennen kuivausta.
Puun kuivaus itse vaihe vaiheelta
Ammattilainen aloittaa työn heti kaadon jälkeen. Mitä pidempään pölli lojuu kuorellisena pihalla, sitä enemmän alkaa sinistymistä ja halkeilua. Toimiva järjestys on seuraava:
1. Katko ja halkaise. Katkaise pöllit 10-15 cm tavoitepituutta pidemmiksi, koska päistä menetetään aina jonkin verran. Halkaise ytimen kautta ja poista ydin, jos teet aihioita.
2. Sulje päädyt saman päivän aikana. Sivele päätyihin sulaa parafiinia, mehiläisvahaa, PVA-puuliimaa tai paksu kerros vanhaa öljymaalia. Kaupallisista tuotteista tunnetuin on Anchorseal-tyyppinen vahaemulsio. Myöhemmin levitetty suoja ei enää pelasta jo alkanutta halkeamaa.
3. Rimoita ja suojaa. Pinoa kappaleet 20-25 mm rimojen päälle niin, että rimat ovat 40-60 cm välein ja suoraan toistensa yläpuolella. Väärin linjatut rimat taivuttavat lautoja pysyvästi. Pino rakennetaan katoksen alle varjoon, irti maasta, ja tuulen pitää päästä kulkemaan sen läpi.
4. Seuraa painoa. Punnitse muutama koekappale ja kirjoita paino ja päivämäärä suoraan puuhun. Kun paino ei enää muutu kahteen viikkoon, puu on tasapainossa ympäristönsä kanssa.
5. Viimeistele sisällä. Siirrä puu lopuksi viileään sisätilaan, esimerkiksi lämmittämättömään eteiseen tai autotalliin, ja vasta sen jälkeen lämpimään verstaaseen.
Ilmakuivauksen nyrkkisääntö on noin vuosi jokaista 25 mm:ä paksuutta kohden. 50 mm vahvuinen tammilankku tarvitsee siis kaksi kesää, ja 100 mm:n kulho-aihio voi vaatia 3-4 vuotta.
Puulajien erot kuivauksessa
Koivu kuivuu nopeasti, mutta kuorellisena se pilaantuu. Tuohi on niin tiivis, että kosteus jää sisään ja puu alkaa lahota ja värjäytyä jo yhden kesän aikana. Koivu kannattaa kuoria tai halkaista heti. Koivun käsittelystä sorvissa kerrotaan lisää artikkelissa koivun sorvauksen tekniikoista.
Lehmus on veistäjän suosikki. Se kuivuu tasaisesti ja halkeilee vähän, mutta homehtuu helposti, jos ilma ei kierrä.
Tammi on hankalin. Se kuivuu hitaasti ja saa helposti pintahalkeamia, jos alkuvaiheen kuivaus on liian nopeaa. Tammi kannattaa pitää ensimmäiset kuukaudet varjossa ja suojassa tuulelta.
Mänty ja kuusi ovat kotikuivaajalle helpoimpia. Männyn pihkaiset oksat voivat kuitenkin halkeilla, ja männyn pintapuu sinistyy kesähelteellä nopeasti.
Myytti: ulkona kuivattu puu on valmista sisäkäyttöön
Yleinen väärinkäsitys on, että kaksi vuotta katoksessa kuivanut puu on ”kuivaa”. Ulkona puu tasaantuu Suomessa ilman suhteellisen kosteuden mukaan noin 15-20 %:n kosteuteen. Lämmitetyssä talossa huonekalun tai kulhon tasapainokosteus on talvella 6-10 %.
Kun ulkona kuivattu kulho tuodaan suoraan olohuoneeseen, se kutistuu vielä useita prosentteja ja voi haljeta pöydällä. Sisäkäyttöön tuleva puu tarvitsee aina sisäkuivausvaiheen. Teollisen kamarikuivauksen ja ilmakuivauksen eroja käsitellään tarkemmin artikkelissa ilmakuivatusta ja kuivatetusta sahatavarasta.
Toinen sitkeä uskomus koskee kaatoaikaa. Talvella kaadetun puun kosteus ei ole merkittävästi pienempi kuin kesällä kaadetun. Talvikaadon hyöty on se, että kylmässä kuivuminen alkaa hitaasti ja sienet eivät kasva, jolloin halkeamia ja sinistymää tulee vähemmän.
Märkäsorvaus oikotienä
Sorvaaja voi lyhentää odotusta huomattavasti. Tuoreesta puusta sorvataan karkea kulho, jonka seinämän vahvuus on noin 10 % halkaisijasta, eli 25 cm:n kulhossa noin 25 mm. Ohut seinämä kuivuu muutamassa kuukaudessa vuosien sijaan.
Karkeasorvattu aihio kuivatetaan paperipussissa tai sorvauspurun seassa, jolloin kosteus poistuu hitaasti ja tasaisesti. Kulho muuttuu kuivuessaan soikeaksi, ja se sorvataan valmiiksi vasta, kun paino on vakiintunut. Joskus kulho halutaan tahallaan valmiiksi ohuena märkänä, jolloin vääntyminen on osa ilmettä.
Yleisimmät virheet kotikuivauksessa
Ensimmäinen virhe on viedä tuore puu kuivaamaan lämpimän saunan lauteille tai patterin päälle. Pinta kuivuu muutamassa päivässä, ja syntyy syviä halkeamia tai sisäisiä jännityksiä, jotka paljastuvat vasta työstössä.
Toinen virhe on vahata päädyt liian myöhään. Jos pölli on seissyt viikon kesähelteellä, hiushalkeamat ovat jo syntyneet, eikä niitä saa umpeen.
Kolmas virhe on luottaa tuntumaan. Kevyeltä tuntuva puu voi olla sisältä yhä märkää. Edullinen kosteusmittari maksaa 20-60 €, ja punnitus on vielä luotettavampi tapa seurata kuivumista.
Jos kotikuivaus ei houkuttele, valmiiksi kuivattua tammea, lehmusta ja visakoivua myyvät käsityöpuuhun erikoistuneet pienpuukaupat ja monet paikalliset sahat, jotka kuivaavat lehtipuuta pieninä erinä.
UKK
Kuinka kauan puun kuivaus itse kestää?
Ilmakuivaus kestää noin vuoden jokaista 25 mm:n paksuutta kohden. Tämän jälkeen sisäkäyttöön tuleva puu tarvitsee vielä 1-3 kuukautta lämmitetyssä tilassa.
Millä puun päädyt kannattaa suojata halkeilun estämiseksi?
Parafiini, mehiläisvaha, PVA-puuliima, paksu öljymaali ja kaupalliset vahaemulsiot toimivat kaikki. Tärkeintä on suojata päädyt heti katkaisun jälkeen.
Mikä kosteus käsityöpuussa pitää olla?
Sisätiloissa käytettävissä esineissä, kuten kulhoissa ja huonekaluissa, puun kosteus on hyvä olla 8-12 %. Ulkokäyttöön tulevissa veistoksissa riittää 15-18 %.
Hitaus on paras halkeilunesto
Onnistuneen kotikuivauksen tärkeimmät asiat ovat ytimen poisto, päätyjen suojaus samana päivänä ja hidas, varjoisa ilmakuivaus ennen sisäkuivausta. Puu, joka kuivaa liian nopeasti, halkeaa. Merkitse jokaiseen kappaleeseen kaatopäivä ja paino, niin tiedät tarkasti, milloin kuivumista on jatkettava ja milloin puu on valmis sorviin.