Klapikauppa on yksi harvoista ostoksista, joissa sama hinta voi tarkoittaa 30-40 % eri määrää puuta riippuen siitä, mitä mittayksikköä myyjä käyttää. Polttopuun mittayksiköt eli irtokuutio, pinokuutio ja kiintokuutio sekoittuvat helposti, ja moni omakotiasuja tai mökkeilijä huomaa vasta liiterin äärellä, että tilattu ”kuutio” mahtui odotettua pienempään tilaan. Tästä artikkelista näet, mitä kukin yksikkö tarkoittaa, miten ne muunnetaan toisikseen ja miten vertaat klapitarjouksia oikein.
Kolme kuutiota, kolme eri määrää puuta
Kiintokuutio (k-m³) on puhdasta puuta ilman ilmaa. Se on metsäalan perusyksikkö: kun metsänomistaja myy leimikon Metsä Groupille, Stora Ensolle tai UPM:lle, kauppa lasketaan kiintokuutioina. Klapinostajalle kiintokuutio on lähinnä laskennallinen vertailukohta, sillä kotitalouksille klapeja ei juuri myydä tällä yksiköllä.
Pinokuutio (p-m³) on kuution kokoinen tila, johon puut on pinottu siististi rinnakkain. Pinossa on puuta noin 60-70 % ja loput on ilmaa. Halot ja pitkät pöllit myydään perinteisesti pinokuutioina.
Irtokuutio (i-m³) on kuutio, johon klapit on kaadettu sikin sokin. Puuta on vain noin 38-45 % ja loput on ilmaa. Suurin osa kotitalouksien klapikaupasta tehdään juuri irtokuutioina, koska klapit kipataan suoraan kuorman lavalta tai suursäkistä.
Muuntokertoimet käytännössä
Nyrkkisääntönä yksi kiintokuutio vastaa noin 1,5 pinokuutiota tai noin 2,5 irtokuutiota. Kun yksi pinokuutio klapeja kaadetaan kasaan, siitä tulee noin 1,5-1,6 irtokuutiota. Toisin päin laskettuna 10 irtokuutiota pinoutuu liiteriin noin 6,5 pinokuutioksi.
Kertoimet eivät ole vakioita. Klapin pituus, halkaisu ja puulaji vaikuttavat siihen, miten tiiviisti puut asettuvat. Lyhyt 25 cm:n klapi pakkautuu irtokasaan tiiviimmin kuin 50 cm:n klapi. Pitkä ja vino klapi taas jättää pinoon enemmän ilmaa. Myös oksaiset ja käyrät rungonosat löyhentävät pinoa selvästi. Klapien eri pituuksista ja niiden saatavuudesta kerrotaan lisää artikkelissa klapien pituus ja niiden saatavuus Suomessa.
Kokenut myyjä kertoo hinnan aina yksikön kanssa, esimerkiksi ”85 €/i-m³ toimitettuna”. Jos ilmoituksessa lukee pelkästään ”kuutio”, kannattaa kysyä tarkennus ennen tilaamista.
Hintojen vertailu oikein
Etelä- ja Keski-Suomessa kuivan koivuklapin hinta on tyypillisesti 70-110 € irtokuutiolta, kun mukana on kotiinkuljetus lähialueelle. Sekapuuklapi, eli koivun, lepän, haavan ja havupuun sekoitus, maksaa usein 55-85 €/i-m³. Pohjois-Suomessa ja maaseudulla hinnat ovat usein alempia, kun taas pääkaupunkiseudulla kuljetus nostaa kokonaishintaa.
Esimerkki näyttää, miksi yksikkö ratkaisee. Myyjä A tarjoaa koivuklapia 90 €/i-m³ ja myyjä B 130 €/p-m³. Ensisilmäyksellä A on halvempi. Kun B:n hinta muunnetaan irtokuutioiksi (130 € / 1,5), irtokuution hinnaksi tulee noin 87 €. Ero kääntyy siis toisin päin.
Vertaa siksi aina samaa yksikköä, samaa puulajia ja samaa kosteutta. Märkä klapi on halvempaa, mutta se pitää kuivattaa vähintään kesän yli ennen polttoa.
Energiamäärä yksikköä kohti
Lämmittäjää kiinnostaa lopulta energia eikä tilavuus. Kuivassa koivuklapissa on noin 1 000 kWh energiaa irtokuutiota kohti. Männyssä luku on noin 850-900 kWh ja kuusessa noin 800 kWh. Lepässä ja haavassa energiaa on vielä vähemmän, koska puuaines on kevyempää.
Luvut koskevat kuivaa puuta, jonka kosteus on alle 20 %. Jos kosteus on 30-35 %, osa energiasta kuluu veden haihduttamiseen ja tulisija nokeentuu. Kosteuden vaikutuksesta palamiseen kerrotaan tarkemmin artikkelissa polttopuiden kosteus ja sen merkitys palamiselle.
Tavallinen varaava takka omakotitalossa kuluttaa lisälämmönlähteenä usein 4-8 irtokuutiota talvessa. Jos takkaa käytetään päivittäin pääasiallisena lämmönlähteenä, kulutus voi olla kaksinkertainen. Mökin saunanlämmitykseen kesäkaudella riittää usein 2-4 irtokuutiota.
Myytti: pinottu kuutio on sama kuin kiinteä kuutio
Yleinen väärinkäsitys on, että siististi pinottu kuution pino on ”täysi kuutio puuta”. Näin ei ole. Tiiviissäkin pinossa on 30-40 % ilmaa, koska pyöreät ja halkaistut kappaleet eivät voi asettua toisiaan vasten aukottomasti.
Toinen myytti liittyy säkkeihin. Tuhannen litran suursäkki ei välttämättä sisällä irtokuutiota klapeja. Säkki saattaa olla täytetty vain reunaan asti tai jopa vajaaksi, ja kuljetuksen aikana klapit painuvat ja kasa madaltuu. Ammattilainen katsoo täyttöasteen ja kysyy, onko kyseessä tasamitta vai kukkuramitta. Rautakauppojen ja huoltoasemien 40-litran verkkosäkit ovat irtokuutioina laskettuna kalleimpia: 25 säkkiä tekee yhden irtokuution, ja 6-9 €:n säkkihinnalla irtokuution hinnaksi tulee 150-225 €.
Yleisimmät virheet klapikaupassa
Klapikaupassa toistuvat samat kolme virhettä vuodesta toiseen.
Ensimmäinen on se, että hintoja vertaillaan eri yksiköissä. Pinokuution hinta näyttää aina kalliimmalta kuin irtokuution, vaikka puuta saisi euroa kohti saman verran tai enemmän.
Toinen virhe on mitoittaa liiteri tilatun irtokuutiomäärän mukaan. Kun 10 irtokuutiota pinotaan, ne vievät liiteristä noin 6,5 kuution tilan. Jos liiteri on mitoitettu kymmenelle kuutiolle, sinne mahtuu helposti 14-15 irtokuution klapit. Ylimääräinen tila kannattaa ottaa hyötykäyttöön, koska isompi kerralla tehty tilaus on yleensä edullisempi kuljetusta kohti.
Kolmas virhe on peräkärrykuorman arvioiminen silmämääräisesti. Tavallisen 250 x 130 cm:n kärryn lavaan, jonka laidat ovat 35 cm korkeat, mahtuu tasamittana vain noin 1,1 irtokuutiota. Moni olettaa kuorman olevan kaksi kuutiota.
Klapien säilytykseen liittyvä vinkki: pinoa puut liiteriin aluspuiden päälle niin, että ilma kiertää. Ohjeita löydät artikkelista polttopuiden säilytys ulkona – pinous ja sade. Liiterin ympäristön istutukset ja pihasuunnittelu taas hoidetaan puutarhakaupan kautta, sillä puukaupat keskittyvät puutavaraan.
Näin tilaat oikean määrän
Kun tilaat klapeja, toimi seuraavassa järjestyksessä:
1. Arvioi vuosikulutus energiana tai edellisvuoden irtokuutioina.
2. Kysy myyjältä yksikkö, puulaji, klapin pituus ja kosteusprosentti.
3. Muunna kaikki tarjoukset irtokuutiohinnoiksi ja lisää niihin kuljetus.
4. Mittaa liiterin tilavuus ja muunna se pinokuutioiksi.
5. Tarkista toimituksen jälkeen kuorman koko, esimerkiksi mittaamalla kasan tai kärryn lavan.
Suomessa metsää on yli 75 % maapinta-alasta, ja klapeja tekevät pienyrittäjät, maatilat ja paikalliset sahat lähes joka kunnassa. Paikallisen toimittajan kanssa on helppo sopia, kumpaa mittaa käytetään ja mitataanko kuorma toimitettaessa.
UKK
Montako irtokuutiota on yksi pinokuutio?
Yksi pinokuutio klapeja vastaa noin 1,5-1,6 irtokuutiota. Tarkka suhde riippuu klapin pituudesta ja muodosta.
Paljonko kiintokuutiosta tulee klapeja?
Yhdestä kiintokuutiosta puuta tulee noin 2,3-2,6 irtokuutiota tai noin 1,5 pinokuutiota klapeja.
Kumpi on edullisempi, pinokuutio vai irtokuutio?
Kumpikaan ei ole lähtökohtaisesti edullisempi. Muunna pinokuutiohinta irtokuutiohinnaksi jakamalla se luvulla 1,5, jolloin hinnat ovat vertailukelpoisia.
Muista mittayksikkö ennen tilausta
Klapikaupassa yksikkö määrää, mitä saat rahoillesi. Irtokuutiossa on puuta noin 40 %, pinokuutiossa noin 65 % ja kiintokuutiossa 100 %. Kun muunnat jokaisen tarjouksen samaan yksikköön ja tarkistat puulajin ja kosteuden, vertailet oikeasti samaa tuotetta ja tiedät, montako kuutiota liiteriin mahtuu.