Höylätty vai sahattu pinta on valinta, jonka eteen joutuu jokainen puukaupan tiskillä seisova rakentaja, mökkeilijä tai remontoija. Sama 100 mm leveä lauta voi maksaa 20-30 % eri hinnan pelkän pintakäsittelyn takia, ja väärä valinta näkyy joko turhana kuluna tai rakenteena, joka ei toimi. Tässä artikkelissa käydään läpi, mihin kumpikin pinta sopii, missä kohdissa säästää ja missä kannattaa maksaa höyläyksestä.
Mitä eroa sahatulla ja höylätyllä pinnalla on
Sahattu pinta jää sellaiseksi kuin vannesaha tai pyörösaha sen jättää. Pinta on karhea, siinä näkyy sahausjälki ja mitoissa on enemmän heittoa. Sahatavara myydään tyypillisesti nimellismitoissa, kuten 22×100, 50×100 tai 50×150 mm.
Höyläsahatavarasta on ajettu höylän läpi 1-4 sivua. Tuloksena on sileä pinta, pyöristetyt tai viistetyt reunat ja tarkat mitat. Samalla laudasta katoaa ainetta: sahattu 22×100 muuttuu höylättynä usein 20×95 mm:ksi ja 50×100 runkotolppa 45×95 mm:ksi. Tämä kannattaa muistaa, kun laskee määriä vanhasta piirustuksesta.
Välimuotoja on kaksi. Hienosahattu pinta on tehty terävämmällä terällä niin, että se on tasaisempi kuin tavallinen sahapinta mutta silti karhea. Kalibroitu runkopuu on höylätty kevyesti mittatarkaksi, mutta pinta jää osin sahatuksi. Molemmat ovat yleisiä kotimaisten sahojen, kuten Versowoodin ja Metsä Groupin, valikoimissa.
Sahattu puutavara – piilorakenteet ja karhea ilme
Sahattu pinta on oikea valinta kaikkialle, missä puuta ei nähdä eikä kosketa. Tyypillisiä kohteita ovat aluslaudoitus, raakalaudoitus vesikaton alla, muottilaudat, rimoitukset, koolaukset ja tilapäisrakenteet. Näissä höylätystä pinnasta maksaa turhaan.
Mökkirakentamisessa sahattua mäntyä käytetään myös perustelluista syistä näkyvissä kohteissa. Aitan, liiterin tai rantasaunan pukuhuoneen rimalaudoitus näyttää sahattuna luontevalta ja vanhalta. Polttopuuvaja 22×100 sahatusta kuusesta on halvempi ja kestää tuulettuvana yhtä pitkään kuin höylätystä tehty.
Kantavissa rakenteissa sahattu käy, jos mittaheitto ei haittaa. Kattoruoteet, tuulensuojan rimat ja ulkoverhouksen koolaukset tehdään usein sahatusta. Lisää mittatoleransseista ja niiden vaikutuksesta asennukseen löytyy artikkelista lautojen mitat ja toleranssit puutavarassa.
Höylätty puutavara – sisätilat, tarkkuus ja kosketuspinnat
Höylätty pinta on välttämätön kaikkialla, missä tarvitaan suoraa linjaa tai sileää kosketuspintaa. Sisäpaneelit, saunapaneelit, lattialaudat, listoitukset ja jalkalistat ovat aina höylättyjä. Sauna on hyvä esimerkki: sahattu lauteen pinta keräisi likaa ja kosteutta, ja paljaalle iholle jäisi tikkuja.
Asuinrakennuksen runkotolpat ovat toinen selvä tapaus. Kun runkoon kiinnitetään kipsilevy, 2-3 mm:n heitto tolppien välillä näkyy valmiissa seinässä aaltoiluna ja levysaumojen halkeiluna. Ammattilainen ottaa omakotitalon seinärunkoon höylätyn ja lujuuslajitellun C24-puun mitoissa 45×95, 45×145 tai 45×195 mm.
Terassilaudat myydään lähes aina höylättyinä, tyypillisesti 28×95 tai 28×120 mm, ja reunat on pyöristetty. Painekyllästetty NTR/AB-luokan terassilauta on höylätty ennen kyllästystä, jotta suoja-aine imeytyy tasaisesti. Höylättyä tavaraa myydään myös yleensä kuivattuna noin 16-18 %:n kosteuteen, kun taas sahattua löytyy myös tuoreena. Kuivuuden merkityksestä kerrotaan tarkemmin artikkelissa sahatavaran kuivuus – ilmakuivattu vai kuivatettu.
Myytti: höylätty pinta pitää maalin parhaiten
Moni olettaa, että sileä pinta on paras alusta maalille. Ulkoverhouksessa asia on päinvastoin. Hienosahattu ulkoverhouslauta pitää maalia selvästi paremmin kuin höylätty, koska karhea pinta imee enemmän maalia ja maalikalvosta tulee paksumpi ja paremmin tarttuva.
Käytännössä hienosahatun vuorauksen huoltomaalausväli voi olla 10-15 vuotta, kun höylätyllä pinnalla se jää usein 6-10 vuoteen. Suurin osa Suomen punamultaan ja öljymaaleihin maalatuista omakotitaloista ja mökeistä onkin verhoiltu hienosahatulla laudalla, eikä syy ole pelkkä hinta. Maalisävyjen ja pohjustuksen valinnasta kerrotaan lisää artikkelissa ulkoverhouksen maalaus ja pintakäsittely.
Poikkeus on modernin talon tasainen, peittävästi maalattu julkisivu. Jos tavoitteena on sileä, lähes muovimainen ilme, se onnistuu vain höylätyllä paneelilla, ja silloin harvempi maalausväli on hyväksyttävä hinta ulkonäöstä.
Hintaero ja milloin se kannattaa maksaa
Höyläys nostaa juoksumetrihintaa tyypillisesti 10-30 %. Kun jokaisesta laudasta lisäksi poistuu ainetta, kuutiometrin hinta nousee vielä enemmän. Esimerkiksi 22×100 sahattu kuusilauta voi maksaa 0,90-1,40 €/jm, kun vastaava höylätty 20×95 maksaa 1,20-1,90 €/jm hinnoista ja alueesta riippuen.
Isommassa työssä ero kasvaa. Jos 30 m² mökin aluslaudoitukseen menee noin 350 juoksumetriä lautaa, höylätyn valitseminen voi lisätä kustannuksia 100-200 €, eikä valmiissa rakennuksessa näy mitään eroa. Sisäseinien runkoon sama säästö maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti heikkona lopputuloksena.
Yleisimmät virheet pinnan valinnassa
Puukaupan myyjät näkevät samoja virheitä vuodesta toiseen. Kolme niistä toistuu useimmin:
Mittojen sekoittaminen. Sahatun 50×100:n ja höylätyn 45×95:n välillä on 5 mm molemmissa suunnissa. Jos samaan runkoon sekoittuu molempia, eristeet eivät istu ja levyt jäävät vinoon.
Höylätty laudoitus piilorakenteisiin. Raakalaudoitus tai aluslaudoitus höylätystä on rahan haaskausta, ja kalliin tavaran saa usein vielä kuivempana kuin kohde vaatisi.
Sahattu tavara sisätiloihin kuivaamattomana. Tuore sahattu kuusi lämpimässä sisätilassa kutistuu, kieroutuu ja halkeilee ensimmäisenä talvena. Jos haluat sahatun ilmeen sisälle, osta kamarikuivattua tavaraa ja anna sen tasaantua tilassa 1-2 viikkoa ennen asennusta.
UKK
Voiko sahatun laudan höylätä itse?
Voi, jos käytössä on oikohöylä ja tasohöylä. Pieniin määriin tämä toimii hyvin, mutta yli 50 juoksumetrissä valmiiksi höylätty on yleensä halvempi ja tasalaatuisempi, kun huomioi terien kulumisen ja ajan.
Kumpi sopii painekyllästettyyn puuhun, höylätty vai sahattu?
Terassi- ja kosketuspinnoissa käytetään höylättyä, jotta tikkuja ei synny. Maanvaraisissa tolpissa, perustusten anturapuissa ja piilossa olevissa runkopuissa sahattu tai kalibroitu kyllästetty puu riittää hyvin.
Pitääkö hienosahattu ulkoverhous pohjamaalata ennen asennusta?
Kyllä kannattaa. Pohjamaalaus kaikilta sivuilta ennen asennusta estää kosteuden imeytymisen laudan taustapuolelle ja pidentää maalipinnan ikää selvästi.
Näin teet oikean valinnan
Nyrkkisääntö on yksinkertainen: näkyvä ja kosketeltava pinta sekä mittatarkka runko höylättynä, piilorakenteet ja maalattava ulkoverhous sahattuna tai hienosahattuna. Ennen tilausta kannattaa tarkistaa piirustuksista, ovatko mitat nimellis- vai höyläysmittoja, ja kysyä puukaupasta tavaran kosteus. Kun pinta valitaan käyttökohteen mukaan, rakenne kestää pidempään ja budjetti riittää myös niihin kohteisiin, joissa laadusta kannattaa maksaa. Puutarhakasvit ja pihan istutukset kuuluvat erikseen puutarhakauppoihin, mutta pihan puurakenteissa samat periaatteet pätevät sellaisenaan.