Liimapuupalkki vai sahattu palkki pitkälle jännevälille

Liimapuupalkki vai sahattu palkki pitkälle jännevälille

Pitkä jänneväli on kohta, jossa omakotirakentajan tai mökin laajentajan on päätettävä, riittääkö sahattu palkki vai tarvitaanko liimapuupalkki. Kun olohuoneesta halutaan avoin ilman väliseinää tai autokatoksen aukko kasvaa yli kuuden metrin, valinta ratkaisee rakenteen jäykkyyden, hinnan ja asennuksen sujuvuuden. Tässä artikkelissa käydään läpi, missä kohtaa sahattu palkki riittää, milloin liimapuu on parempi vaihtoehto ja mitä puukaupassa kannattaa kysyä ennen tilausta.

Miksi pitkä jänneväli muuttaa puutavaran valinnan

Lyhyellä jännevälillä palkin mitoituksen ratkaisee yleensä lujuus. Kun jänneväli kasvaa, ratkaisevaksi tulee taipuma. Palkki voi kestää kuorman murtumatta, mutta notkahtaa niin paljon, että katto painuu, kipsilevyn saumat halkeilevat ja lattia tuntuu joustavalta.

Taipuma kasvaa jännevälin neljännessä potenssissa. Kun jänneväli kaksinkertaistuu, taipuma on samalla kuormalla ja poikkileikkauksella noin 16-kertainen. Siksi 4 metrin aukkoon hyvin toimiva sahattu palkki ei riitä 7 metrin aukkoon, vaikka sen kokoa kasvattaisi selvästi.

Toinen raja on fyysinen. Sahatavaran vakiopituudet päättyvät Suomessa tyypillisesti 5,4-6,0 metriin, ja pidempiä kappaleita saa vain erikoistilauksena. Liimapuuta valmistetaan teollisesti 12-20 metrin pituuksina ja sitäkin pidempänä.

Sahattu palkki: vahvuudet ja rajat

Sahattu, lujuuslajiteltu runkopuu on edullista ja helppo hankkia. Esimerkiksi C24-luokan 50×200 mm palkki maksaa suuntaa antavasti 5-9 €/jm, ja sitä löytyy lähes jokaisesta puuliikkeestä. Lujuusluokista ja niiden merkinnöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa lujuuslajitellut C24- ja C30-puut rakennesuunnitelmassa.

Sahatun puun heikkous on vaihtelu. Yksi iso oksa tai vino syy palkin vetopuolella heikentää koko kappaletta. Kuivattukin sahatavara elää: 6 metrin palkki voi kieroutua tai kuperoitua, kun se kuivuu lämmitetyssä sisätilassa rakennusaikaisesta 18-20 %:n kosteudesta 8-12 %:iin.

Käytännössä sahattu palkki toimii hyvin 3-5 metrin jänneväleillä: välipohjissa, terassien rungoissa, aitoissa ja vajoissa. Yli 6 metrin kantavissa palkeissa se jää useimmiten joko liian järeäksi tai liian notkeaksi.

Liimapuupalkki pitkälle jännevälille

Liimapuu valmistetaan liimaamalla yhteen noin 45 mm paksuja, sormijatkettuja ja lujuuslajiteltuja lamelleja. Valmistusvaiheessa lamellit kuivataan noin 12 %:n kosteuteen, joten valmis palkki pysyy suorana ja mittatarkkana paljon sahattua puuta paremmin.

Yleisimmät lujuusluokat ovat GL30c ja GL30h sekä vanhemmissa suunnitelmissa GL24h ja GL28c. Taivutuslujuus on GL30-luokassa 30 N/mm², kun C24-sahatavaralla se on 24 N/mm². Myös jäykkyys on parempi, ja pitkällä jännevälillä juuri se ratkaisee.

Suomessa liimapuuta valmistavat muun muassa Versowood ja useat pienemmät liimapuutehtaat. Vakioleveyksiä ovat esimerkiksi 42, 56, 66, 90, 115, 140 ja 165 mm, ja korkeus voi olla 90 mm:stä yli metriin. Hinta on suuntaa antavasti 1 000-1 600 €/m³ eli kolmin- tai nelinkertainen sahatavaraan verrattuna. Esimerkiksi 90×315 mm GL30c-palkki maksaa tyypillisesti 40-60 €/jm. Liimapuun tuotteita voi vertailla liimapalkkien tuotealueella.

Pitkän jännevälin kolmas vaihtoehto on Metsä Woodin Kerto-LVL eli viilupuu. Se on vielä liimapuutakin lujempaa ja mittatarkempaa, mutta kalliimpaa, ja sen pinta on teollisen näköinen. Näkyviin palkkeihin valitaan useimmiten liimapuu.

Myytti: kaksi sahattua palkkia vastaa yhtä liimapuupalkkia

Työmailla kuulee usein, että kaksi 50×200 mm lankkua yhteen naulattuna vastaa 100×200 mm liimapuupalkkia. Näin ei ole. Naulattu tai ruuvattu kerroin toimii kahtena erillisenä palkkina, jotka liukuvat toisiinsa nähden. Kumpikin kantaa osuutensa, mutta jäykkyyttä ei synny samalla tavalla kuin kauttaaltaan liimatussa poikkileikkauksessa.

Lisäksi kummankin lankun heikoin kohta jää paikalleen. Liimapuussa yksittäisen lamellin oksa jakautuu koko poikkileikkaukselle, eikä se ratkaise palkin lujuutta. Myös toinen uskomus on syytä unohtaa: liimasauma ei ole heikko kohta, vaan nykyiset melamiini- ja PU-liimat ovat lujempia kuin ympäröivä puu.

Käytännön esimerkki: avoin olohuone 7 metrin aukolla

Tyypillinen remonttitilanne on 1970-luvun rintamamiestalo tai omakotitalo, jossa keittiön ja olohuoneen välinen kantava seinä halutaan purkaa. Aukoksi tulee 7 metriä, ja palkin päällä on yläpohjan ja vesikaton kuorma.

Sahatulla puulla tällainen aukko vaatisi useita rinnakkaisia järeitä palkkeja ja välituen, eikä 7 metrin sahatavaraa saa vakiovarastosta. Liimapuulla rakennesuunnittelija päätyy tällaisessa kohteessa usein noin 115×405 mm tai 140×360 mm GL30c-palkkiin kuormista ja taipumarajasta riippuen. Palkki tilataan mittaan sahattuna, ja sen nostamiseen tarvitaan 3-4 henkeä tai nostin.

Kokenut rakentaja tarkistaa ensin tukipisteet. Palkin päät tarvitsevat riittävän tukipinnan ja alla kantavan rakenteen aina perustukseen asti. Moni suunnitelma kaatuu siihen, ettei palkin alle ole jatkettu pilaria.

Yleisimmät virheet palkin valinnassa ja asennuksessa

Ensimmäinen virhe on lovata tai porata palkin alareunaa. Vetopuolen lovi heikentää liimapuuta rajusti, ja putkien tai sähköjen reiät pitää tehdä vain suunnittelijan osoittamiin kohtiin, yleensä palkin keskikorkeudelle.

Toinen virhe on säilyttää liimapuuta työmaalla avoimena sateessa. Pinta harmaantuu, lamellit turpoavat epätasaisesti ja pintaan voi tulla halkeamia. Palkki kannattaa pitää muovissa ja irti maasta, mutta muovi pitää avata alapäästä, jotta kosteus ei jää sisään.

Kolmas virhe koskee kuljetusta. 9 metrin palkki ei mahdu peräkärryyn, ja kotiinkuljetus pitää varata samalla kun palkki tilataan. Toimitusaika mittatilauspalkeille on usein 1-3 viikkoa.

Milloin sahattu palkki on silti oikea valinta

Liimapuu ei ole aina parempi. Ulkona maakosketuksessa tai sateelle alttiina tavallinen liimapuu ei kestä, joten laiturin, kuistin rungon tai terassin palkkeihin valitaan painekyllästetty sahatavara. Sille on omat NTR-luokkansa, eikä tavallinen liimapuu täytä niitä.

Lyhyillä aukoilla, esimerkiksi 1,2 metrin ikkuna-aukon ylityksessä, kaksi sahattua 45×195 mm palkkia riittää lähes aina ja on selvästi edullisempi. Pihapergolassa tai kasvihuoneen kehikossa voi samoin käyttää sahattua puuta. Istutukset ja pihasuunnitelma kannattaa hoitaa puutarhakaupan kautta, sillä puukauppa myy vain rakenteiden puutavaran.

UKK

Tarvitaanko liimapuupalkille aina rakennesuunnittelija?
Kantavissa rakenteissa tarvitaan, kun kohde on luvanvarainen. Rakennusvalvonta edellyttää mitoituslaskelman, jossa palkin koko ja lujuusluokka on määritelty. Perusteita käydään läpi artikkelissa rakennusten kantavat puurakenteet ja mitoituksen perusteet.

Mikä on sahatun palkin suurin järkevä jänneväli?
Kattoa kantavana palkkina sahattu C24-puu toimii tyypillisesti enintään 4-5 metrin jänneväleillä. Kevyesti kuormitetuissa rakenteissa, kuten vajan tai katoksen orsissa, se voi riittää 6 metriin asti, mutta tämäkin on aina tarkistettava kuormien mukaan.

Voiko liimapuupalkin jättää näkyviin ulos?
Räystään alla suojassa voi, kunhan palkki käsitellään ulkokäyttöön tarkoitetulla pintakäsittelyllä ja päätypinnat suojataan. Suoraan sateelle altis tai maahan koskeva palkki tarvitsee kyllästetyn tuotteen tai suojaavan pellityksen.

Näin teet päätöksen

Alle 5 metrin aukoissa sahattu, lujuuslajiteltu palkki on yleensä järkevin ja edullisin ratkaisu. Yli 6 metrin aukoissa, näkyvissä palkeissa ja kohteissa, joissa suoruus ja pieni taipuma ovat tärkeitä, liimapuupalkki maksaa itsensä takaisin. Pyydä rakennesuunnittelijalta palkin lujuusluokka ja mitat valmiiksi ennen kuin kysyt tarjoukset, niin vertaat puukauppojen hintoja samalla tuotteella. Varmista myös toimitusaika ja purkupaikka, sillä 8 metrin palkki ei kulje peräkärryssä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista