Tammipinnan käyttö ulkona houkuttaa, kun tavoitteena on terassi, puutarhakaluste, ulko-oven pinta tai laiturin penkki, jonka pitäisi näyttää hyvältä vielä 20 vuoden päästä. Tammi kestää ulkona hyvin, mutta vain oikein valittuna ja oikein rakennettuna. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä tammessa oikeasti kestää, mikä ei, ja miten jälkikäsittely tehdään niin, ettei kallis materiaali musta tai halkeile ensimmäisenä talvena.
Miksi tammi kestää ulkona ja missä raja menee
Eurooppalaisen tammen (Quercus robur ja Quercus petraea) sydänpuu kuuluu eurooppalaisen EN 350 -standardin luonnollisen kestävyyden luokkaan 2 eli kestäviin puulajeihin. Sydänpuun tiheys on noin 650-750 kg/m³, ja sen solukko on täynnä tanniineja. Ne hidastavat lahottajasienten kasvua selvästi enemmän kuin männyn tai kuusen pintapuussa.
Pintapuu on aivan eri asia. Tammen vaalea pintapuu on luokassa 5 eli ei lainkaan kestävää. Se lahoaa ulkona yhtä nopeasti kuin kyllästämätön kuusi. Kokenut puuseppä katsoo siksi ensimmäisenä laudan reunat ja hylkää kappaleet, joissa näkyy vaaleaa reunaa.
Suomessa tammea kasvaa luonnostaan lähinnä lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla, ja kotimaisen tammisahatavaran saatavuus on hyvin pieni. Valtaosa puukaupoissa myytävästä tammesta tuodaan Keski- ja Itä-Euroopasta. Hintataso on korkea: höylätty tammilauta maksaa helposti 3-6 kertaa saman kokoisen mäntylaudan verran, ja kuutiohinta liikkuu tyypillisesti tuhansissa euroissa. Siksi tammea käytetään ulkona yleensä näkyvissä kohteissa, kuten pöytälevyissä, penkeissä, portaiden askelmissa ja ovissa, harvemmin koko terassilattiana.
Myytti: kaikki tammi on kestopuuta
Yleisin väärinkäsitys on, että nimi ”tammi” takaa ulkokestävyyden. Pohjoisamerikkalainen punatammi (red oak) myydään usein pelkkänä tammena, mutta sen putkilot ovat avoimia. Vesi kulkee niitä pitkin syvälle puuhun, ja kestävyys ulkona on lähellä koivua. Valkotammessa (white oak) ja eurooppalaisessa tammessa putkilot ovat tukkeutuneet tyloosien vuoksi, minkä takia niistä on tehty viinitynnyreitä satoja vuosia.
Ostaessa kannattaa kysyä puulajin tieteellinen nimi tai alkuperä. Jos myyjä ei tiedä, kappaleen päätypuun voi tarkistaa: punatammen poikkileikkauksessa putkilot näkyvät selvästi avoimina reikinä. Käsityöpuuta ostavalle samat kriteerit on käyty tarkemmin läpi artikkelissa tammipuun ostokriteereistä harrastajalle.
Toinen myytti liittyy kosteuteen. Sisäkäyttöön kuivattu tammi on noin 8-10 % kosteudessa. Ulos asennettuna se imee kosteutta ja tasaantuu Suomen ilmastossa 15-20 %:iin, jolloin leveä lauta turpoaa ja kuivuessaan halkeilee. Ulkokohteeseen ostetaan mieluummin 12-16 %:iin kuivattua tavaraa.
Rakenne ratkaisee ennen pintakäsittelyä
Mikään öljy ei pelasta rakennetta, jossa vesi seisoo. Ammattilainen aloittaa suunnittelun siitä, miten vesi poistuu. Vaakapinnoissa käytetään 2-3 asteen kallistusta tai 5-8 mm:n rakoja lautojen välissä, ja maakosketus estetään kokonaan. Penkin jalka nostetaan kivilaatan tai säätöjalan päälle, jotta päätypuu ei ime vettä.
Leveät tammilaudat kannattaa välttää. 28×95 mm tai 28×120 mm elää ulkona selvästi hallitummin kuin 28×195 mm, joka kuppiutuu ja halkeaa keskeltä. Jos pöytälevy halutaan leveäksi, se kootaan kapeista rimoista raoilla, ei liimaamalla umpeen.
Kiinnitykset tehdään ruostumattomalla teräksellä. Tanniini reagoi raudan kanssa, ja tavallinen sinkitty ruuvi jättää tammeen mustan, mustesuihkumaisen valuman jo ensimmäisessä sateessa. Rannikolla ja laiturirakenteissa käytetään A4-luokkaa, sisämaassa A2 riittää. Tammi on niin kovaa, että ruuveille porataan aina esireiät ja upotukset.
Tammen jälkikäsittely ulkona: öljy, harmaantuminen vai lakka
Ulkotammen jälkikäsittelyssä on kolme toimivaa linjaa. Ensimmäinen on jättää puu käsittelemättä. UV-säteily harmaannuttaa tammen 6-12 kuukaudessa hopeanharmaaksi, eikä tämä heikennä sydänpuun kestävyyttä. Saaristossa monet vanhat tammiset veneenosat ja portit ovat juuri tällaisia.
Toinen linja on öljy. Kirkas öljy ei estä harmaantumista, vaan ainoastaan hidastaa vettymistä ja tuo syyn esiin. Jos ruskea sävy halutaan säilyttää, tarvitaan pigmentoitu öljy, esimerkiksi Osmon tai Tikkurilan Valtti-sarjan pigmentoituja puu- ja kalusteöljyjä. Ensimmäinen öljyäminen tehdään yleensä kahdesti, ja huolto 1-2 kertaa vuodessa. Etelään avautuvalla terassilla öljyäminen kerran keväällä ei välttämättä riitä.
Kolmas vaihtoehto, kalvoa muodostava lakka, ei sovellu ulos. Tammi elää kosteuden mukana niin paljon, että lakkakalvo halkeaa 1-2 vuodessa, vesi pääsee kalvon alle ja pinta harmaantuu laikukkaasti. Kunnostus vaatii hiomisen puhtaaseen puuhun. Laajemmin kalvomaisten ja imeytyvien käsittelyjen eroja käsitellään artikkelissa ulkoverhouksen maalauksesta ja pintakäsittelystä.
Käytännön järjestys öljykäsittelyssä:
1. Hio pinta karkeudella 80-120, ei hienommaksi, jotta öljy imeytyy.
2. Poista hiontapöly ja anna pinnan kuivua, puun kosteuden pitää olla alle 18 %.
3. Sivele öljy ohuesti ja pyyhi ylimäärä 15-20 minuutin päästä.
4. Käsittele päätypuu erikseen useammalla kerroksella tai päätysuoja-aineella.
5. Toista toinen kerros 24 tunnin kuluttua kuivalla säällä.
Harmaantuneen tammen saa palautettua ruskeaksi oksaalihappopohjaisella puunpuhdistusaineella ennen öljyämistä. Samaa ainetta käytetään myös raudan aiheuttamien mustien tahrojen poistoon.
Yleisimmät virheet tammen kanssa ulkona
Väärät ruuvit. Tyypillinen esimerkki: mökkiläinen rakentaa rantasaunan eteen tammiaskelmat, kiinnittää ne sinkityillä terassiruuveilla ja huomaa syksyllä, että jokaisen ruuvin ympärille on levinnyt musta rengas. Tahrat saa vaalennettua, mutta ruuvit on vaihdettava, tai jälki palaa.
Tanniinivalumat kivipinnoille. Uusi tammi päästää ensimmäisissä sateissa ruskeaa tanniinivettä. Vaalea betonilaatta tai graniitti tammipenkin alla värjäytyy. Tämän välttää huuhtelemalla tai sadettamalla puuta muutaman viikon ennen asennusta tai suojaamalla alustan ensimmäiseksi kuukaudeksi. Istutuslaatikoissa sama koskee multaa ja kasveja, joita kannattaa kysyä tanniinin sietokyvyn osalta puutarhakaupasta.
Liian kuiva tai liian leveä materiaali. Sisätiloihin tarkoitettu tammiparketti tai huonekalulevy ei kuulu ulos. Se on kuivattu liian alhaiseen kosteuteen, ja usein se on liimattu sisäkäyttöön tarkoitetulla liimalla.
UKK
Kestääkö tammi maakosketuksessa?
Sydänpuu kestää kohtuullisesti, mutta maakosketus lyhentää käyttöikää selvästi. Pylväisiin ja maahan upotettaviin osiin käytetään NTR/AB-luokan painekyllästettyä puuta tai betoniperustaa, ja tammi nostetaan niiden päälle.
Kuinka kauan käsittelemätön tammi kestää ulkona?
Hyvin tuulettuvassa ja maasta irti olevassa rakenteessa eurooppalaisen tammen sydänpuu kestää tyypillisesti 15-25 vuotta, usein pidempäänkin. Pintapuu voi pehmetä jo 3-5 vuodessa.
Onko tammi parempi terassilaudaksi kuin lämpöpuu?
Tammi on kovempaa ja kulutuskestävämpää, mutta kalliimpaa ja halkeilee herkemmin. Vertailua eri terassimateriaaleista löytyy artikkelista terassilaudoista ja niiden materiaaleista.
Kun tammi kannattaa valita ulos
Tammi on erinomainen ulkopuu kohteisiin, joissa ulkonäkö ja kulutuskestävyys painavat: pöytälevyihin, penkkeihin, portaisiin ja oviin. Ratkaisevat asiat ovat sydänpuu ilman pintapuuta, eurooppalainen tai valkotammi, ruostumattomat kiinnikkeet, kapeat laudat ja vettä poistava rakenne.
Jälkikäsittelyssä valinta on yksinkertainen. Joko annetaan pinnan harmaantua vapaasti, tai sitä huolletaan pigmentoidulla öljyllä 1-2 kertaa vuodessa. Lakkaa ulkotammeen ei kannata käyttää lainkaan.