Polttopuiden säilytys ulkona ratkaisee, lämmittääkö klapi takkaa vai pelkästään savuaako se piipusta. Tämä artikkeli on omakotiasujalle ja mökkeilijälle, joka on hankkinut kuorman koivuklapia tai tehnyt puut itse ja miettii, miten pino tehdään ja miten se suojataan sateelta. Oikein tehty pino kuivaa puut kesän aikana poltettavaan kuntoon ja pitää ne kuivina koko talven.
Huonosti tehty pino taas voi pilata hyvän puun parissa kuukaudessa. Homeinen ja lahoava pohjakerros tai märkänä tulisijaan menevä kuusiklapi on hukattua rahaa: irtokuution koivuklapi maksaa pääkaupunkiseudulla tätä nykyä 80–120 € ja Itä- ja Pohjois-Suomessa usein 60–90 €.
Miksi kuivuminen tapahtuu pinossa eikä liiterissä
Juuri kaadetussa koivussa on kosteutta 40–50 %. Hyvä polttopuu on alle 20 %:n kosteudessa, ja parhaiten se palaa 15–18 %:n kosteudessa. Kuivumiseen tarvitaan kolmea asiaa: tuulta, aurinkoa ja aikaa. Keväällä halottu klapi kuivuu Etelä-Suomessa syksyyn mennessä poltettavaksi, jos pino on tehty oikein.
Suurin osa kosteudesta haihtuu puun päistä, sillä puun syyt kuljettavat vettä pituussuunnassa. Siksi klapin pituudellakin on väliä: 25 cm:n klapi kuivuu nopeammin kuin 50 cm:n halko. Lisää aiheesta kertoo artikkeli klapien pituudesta ja saatavuudesta.
Tuore puu kuuluu siis tuuliseen paikkaan ulos. Liiteri on vasta seuraava vaihe. Jos märkä klapi ajetaan suoraan umpinaiseen puuvajaan, se kuivuu hitaasti ja alkaa usein homehtua.
Näin teet pinon, joka kestää sateen
Kokenut puunhakkaaja katsoo ensin paikkaa. Pinolle sopii aurinkoinen ja tuulinen kohta, joka ei ole painanteessa. Pinon pitkä sivu kannattaa kääntää vallitsevaa tuulta kohti, joka on suurimmassa osassa Suomea lounaasta.
Hyvä pino rakennetaan näin:
1. Pohja irti maasta. Laita alle kuormalavat tai kaksi painekyllästettyä 50×100-niskaa. Klapien pitää olla 10–15 cm maanpinnan yläpuolella.
2. Päädyt ristikkäin. Ladottu tornipääty (klapit vuorotellen ristiin) tukee pinoa ilman tolppia.
3. Rakoja väliin. Jätä klapien väliin pieniä rakoja. Liian tiivis pino ei tuuleta.
4. Etäisyys seinään. Jos pino tehdään seinän viereen, jätä väliin 15–20 cm, jotta ilma pääsee kiertämään eikä seinän alaosa pääse kostumaan.
5. Katto vain päälle. Peitä pinon yläpinta ja jätä sivut auki.
Korkeudeksi riittää 1,5–1,8 metriä. Tätä korkeampi pino kaatuu helposti, kun maa sulaa keväällä ja pohja painuu epätasaisesti.
Myytti: pressu koko pinon ympärille suojaa sateelta
Yleisin virhe on kääriä koko pino pressuun maahan asti. Se tuntuu järkevältä, sillä vesi ei pääse puihin. Käytännössä pressun alle syntyy kasvihuone: puista haihtuva kosteus tiivistyy muovin sisäpintaan ja valuu takaisin klapeihin. Keväällä pressun alta paljastuu harmaata homekerrosta ja sinistynyttä pintaa.
Sade ei ole pinon pahin vihollinen. Klapin pinnalle satanut vesi haihtuu tuulessa muutamassa päivässä eikä ehdi imeytyä syvälle. Ongelma on pysyvä kosteus, jota tulee maasta, seisovasta ilmasta tai pinon päälle kertyneestä lumesta.
Toimiva katto on esimerkiksi vanha aaltopelti, puoliksi pinon sivuille laskeva pressu, jonka reunat on nostettu maasta, tai muutama päällekkäin limitetty lauta. Rautakaupan vahvistettu 3×5 metrin pressu maksaa 15–35 €, ja se riittää parin pinometrin suojaksi. Kattoa ei kannata kiristää tiiviisti puita vasten, vaan sen alle kannattaa jättää ilmarako.
Kuori ylös vai alas?
Tästä kiistellään mökkinaapurien kesken. Koivuklapin tuohi on lähes vesitiivis. Pinon päällimmäiseen kerrokseen klapit kannattaa asettaa kuoripuoli ylöspäin, jolloin tuohi toimii kuin kattotiili ja sadevesi valuu pois. Muualla pinossa asennolla ei juuri ole merkitystä, koska kosteus poistuu klapien päistä.
Kuusi- ja mäntyklapin kuori ei ole yhtä tiivis kuin koivun tuohi, mutta sama periaate pätee myös niihin. Haapa ja leppä kuivuvat nopeasti mutta imevät kosteutta myös herkästi takaisin, joten niille katos on erityisen tärkeä.
Yleisimmät virheet polttopuiden säilytyksessä ulkona
Pino suoraan maassa. Alin kerros imee kosteutta maasta kuin sieni. Kahdessa vuodessa pohjan klapit ovat lahoja, ja niiden mukana menee noin kymmenesosa koko pinosta.
Pino varjossa talon pohjoispuolella. Paikka on kätevä, koska se on lähellä ovea. Kuusiaidan varjossa klapi saattaa kuitenkin olla vielä lokakuussakin 25–30 %:n kosteudessa. Sellainen puu nokeaa hormia ja lasiluukkua, ja sen lämpöarvo on selvästi kuivaa puuta heikompi.
Liian aikaisin liiteriin. Jos elokuussa halottu puu kannetaan syyskuussa umpinaiseen varastoon, se ei ehdi kuivua. Myöhään kesällä tehty puu kannattaa jättää ulos talven yli katon alle ja polttaa vasta seuraavana syksynä.
Alueelliset erot ja poikkeukset
Standardineuvo ”keväällä pinoon, syksyllä liiteriin” toimii Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapissa ja Kainuussa kuivumiskausi on lyhyempi, sillä lumet sulavat Rovaniemellä ja Kuusamossa usein vasta toukokuussa. Siellä puut kannattaa tehdä vuotta ennen käyttöä.
Rannikolla ja saaristossa, esimerkiksi Paraisilla tai Kustavissa, ilma on kosteampaa ja kuivuminen hitaampaa. Merelle päin avautuva ja tuulinen tontti voi silti olla parempi pinopaikka kuin suojaisa metsäpiha. Jos sade tulee jatkuvasti samasta suunnasta, pinon tuulenpuoleista sivua voi suojata harvalla lautaseinällä. Umpinainen seinä ei tässä toimi.
Kuivaksi ostettu klapi on oma tapauksensa. Kuivatettu, 15–20 %:n kosteudessa oleva puu ei hyödy ulkopinosta vaan kostuu siellä takaisin. Se kuuluu suoraan liiteriin tai katettuun pinoon, jonka sivut ovat auki mutta joka on suojassa viistosateelta. Kun vertailet polttopuutuotteita, tarkista aina, onko myynnissä tuoretta vai kuivattua puuta. Hintaero on 20–40 € kuutiolta.
Kosteuden mittaaminen ennen polttoa
Ammattilainen ei arvioi puun kuivuutta silmällä. Kosteusmittari maksaa 20–40 €, ja mittaus tehdään juuri halkaistun klapin keskeltä, ei sen pinnasta. Kuiva koivuklapi kopisee, kun kaksi klapia lyödään yhteen, ja sen päihin on tullut säteittäisiä halkeamia. Tarkemmin kosteuden vaikutusta palamiseen käsittelee artikkeli polttopuiden kosteudesta ja sen merkityksestä palamiselle.
Talvella ulkopinosta otettu klapi kannattaa tuoda sisälle vuorokausi tai kaksi ennen polttoa. Pakkasessa pinnalle tiivistynyt huurre sulaa ja haihtuu, ja puu syttyy helpommin.
Pinopaikka kannattaa huomioida jo pihaa suunniteltaessa, mutta istutukset ja pihasuunnitelma kuuluvat puutarhakaupan puolelle. Puukaupasta saa pinon rakenteet, kuten niskapuut ja katoksen laudat.
UKK
Voiko polttopuut säilyttää ulkona ilman katosta?
Voi, jos puut poltetaan saman talven aikana ja pino on tehty maasta irti. Katoksettomaan pinoon kertyy kuitenkin syksyn sateiden ja lumen myötä kosteutta, ja sen ylimmät kerrokset voivat olla talvella 5–10 prosenttiyksikköä märempiä kuin muu pino. Pelkkä kansi päälle ratkaisee ongelman.
Kuinka kauan klapien pitää kuivua pinossa?
Keväällä halottu koivuklapi kuivuu Etelä-Suomessa aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa 4–6 kuukaudessa alle 20 %:n kosteuteen. Pohjois-Suomessa ja varjoisissa paikoissa aikaa kannattaa varata vuosi.
Pilaako sade jo kuivuneet polttopuut?
Lyhyt sadekuuro ei pilaa niitä, sillä pintakosteus haihtuu muutamassa päivässä, jos pinossa kiertää ilma. Pilaantumisen aiheuttaa pitkäaikainen kosteus, kuten maakosteus, seisova vesi pressun sisällä tai pinon päälle kinostunut lumi.
Pinon kolme kultaista sääntöä
Pohja nostetaan maasta, katto laitetaan vain päälle ja sivut jätetään auki. Näillä kolmella periaatteella polttopuiden säilytys ulkona onnistuu sateisenakin kesänä, ja kalliisti ostettu koivuklapi pysyy kuivana kevääseen asti. Tuore puu tehdään pinoon keväällä, pino jätetään aurinkoon ja tuuleen, ja liiteriin puut kannetaan vasta, kun mittari näyttää alle 20 %.